Toinen: Shironuri kirjastossa

Rakastan kirjastoja; vanhojen kirjojen hajua, niiden selailua, kirjoihin uppoamista. Saatan istuutua lattialle mielenkiintoisen hyllyn kohdalle, tutkia, miettiä. Pienet pöllönpoikaset, niin kuin minä, pesiintyvät kirjastojen sohville näin syksyisin. Väsymys on vallannut minut, enkä jaksa lukea kirjoja loppuun, mutta silti päädyn herkästi kirjastoon, vain tunnelman takia.

Olen jälleen alkanut maalata kasvoni valkoiseksi, nauttinut luomiväreillä leikkimisestä. Löysin muita kaltaisiani, ja näimme yhdessä Helsingissä teen parissa. Tyylille löytyi nimi; shironuri. Pian näemme uudestaan, isommalla joukolla, kaikki kalpeakasvoiset shironurit.

Naama valkoiseksi maalattuna tein visiitin luokkakokoukseen, vanhoja tuttuja, alkoholia ja halailua. Voi kuinka olittekin kaikki muuttuneet. Niin kai minäkin.

Ensimmäinen: Ruby

Minä olen se, joka tanssii kirjastoissa ja kaduilla. Minulla on monta nimeä; olen Gabriell ja monta muuta, lavalla minusta tulee Ruby. Rakastan ja olen rakastettu, jo yhdeksän vuoden ajan. Maalaan kasvoni valkoiseksi ja hymyilen vienosti. Olen se, joka on hiljaa ja se, joka laulaa. Olen se, jota sanotaan taiteilijaksi, olen se, jota kutsutaan hulluksi. Olen tyttö, jolla on punaiset siivet.

Gabriell, Ruby Sapphire, kuka vaan, mikä vaan.